Käyttöliittymään ja sen grafiikoihin kannattaa panostaa. Käyttöliittymä on tavallisimmin se osa konetta, jota katsotaan, johon ensin kosketaan ja jonka perusteella voi arvioida koko laitteen laadun ja käytettävyyden.
Käytettävyys on – huollettavuuden, valmistettavuuden ja estetiikan ohella – yksi keskeisistä ohjenuoristamme, kun suunnittelemme työkoneita ja muita laitteita täällä Muodonmuutoksessa. Harkittu ja onnistunut käyttöliittymäkokonaisuus fyysisine osineen sekä grafiikoineen on avain hyvään käytettävyyteen.
Ensivaikutelma syntyy käyttöliittymästä
Käyttöliittymässä kiteytyy koko koneen syvin olemus. Se viestii hyvästä käytettävyydestä, kertoo laadusta ja on elimellinen osa valmistajayrityksen brändimielikuvaa.
– Itse kone katteiden alla voi olla vaikka kuinka hyvä, mutta tosiasia on, että potentiaalinen ostaja näkee vain sen, mikä on nähtävissä, eli esimerkiksi käyttöliittymän. Sen pitää huokua laatua ja luotettavuutta. Siksi myös käyttöliittymän ja sen grafiikoiden pitää viestiä, että ne on suunniteltu aikaa, vaivaa ja ajatuksia säästämättä, yhteistyössä Muodonmuutoksen kanssa käyttöliittymien graafista suunnittelua tekevän Riemu Designin graafinen suunnittelija Eero Kumanto valottaa.
Viimeistelty käyttöliittymä fyysisine toimilaitteineen ja niihin liittyvine grafiikoineen viestivät koko laitteen laadusta. Kuvassa kallioporauslaitteen modulaarisia käsiohjainkoteloita, joiden yläosiin saa mitä moninaisimpia ohjainyhdistelmiä.
– Käyttöliittymäsuunnittelulla on erittäin suuri merkitys myös brändin kannalta, sillä se on hyvin näkyvä ja käsin kosketeltavakin osa tuotetta ja palvelua, Muodonmuutoksen asiakkaan Sandvik automaatioliiketoimintojen käyttökokemussuunnittelija Eemeli Haverinen lisää.
Työkoneen koko ohjaamo on käyttöliittymä
HMI eli Human–Machine Interface eli ihmisen ja koneen välinen käyttöliittymä on kokonaisuus, joka koostuu karkeasti ottaen kahdesta osa-alueesta: fyysisestä käyttöliittymästä ja siihen liittyvästä grafiikasta.
Fyysisen käyttöliittymän ja grafiikan muodostama kokonaisuus ratkaisee käytettävyyden. Itse asiassa koko ohjaamon voi ajatella olevan työkoneen käyttöliittymä, jossa kiteytyy, onko koneen käytettävyys hapuilevaa ja hankalaa vai intuitiivista ja helppoa.
Koko ohjaamon voi ajatella työkoneen käyttöliittymäksi, joka koostuu fyysisestä käyttöliittymästä ja siihen liittyvästä grafiikasta. Kuvassa konseptihahmotelma traktorin ohjaamosta.
Fyysinen käyttöliittymä muodostuu toimilaitteista ja niiden sijoittelusta
Käyttöliittymän fyysinen puoli sisältää ensinnäkin ohjaamon koteloiden, hallintalaitteiden tai pulpettien suunnittelun. Siihen lukeutuvat liikkuvissa työkoneissa myös käsinoja ja sen päässä oleva osuus, jossa on käyttöohjaimia ja -kytkimiä.
Fyysistä käyttöliittymää suunniteltaessa mietitään myös itse toimilaitteet, kuten joystickien kahvat, käyttökytkinten hatut ja näppäimet. Toimilaitteet voidaan suunnitella joko puhtaalta pöydältä tai vaihtoehtoisesti ohjaamossa voidaan hyödyntää valmiita komponentteja.
Toimilaitteessa voidaan hyödyntää valmiita komponentteja, mutta aina markkinoilta ei löydy soveliaita valmisvaihtoehtoja. Tällöin komponentit on suunniteltava puhtaalta pöydältä, kuten kaivoskoneen hallintalaitteen kotelon yläkannen, joystickin ja peukalo-joystickien kohdalla on tehty.
Fyysisten elementtien suunnittelun lisäksi on suunniteltava ohjaamon layout eli missä mikäkin ohjain, kytkin tai komponentti sijaitsee. Huolella harkitulla sijoittelulla varmistetaan koneen ergonominen ja intuitiivinen käyttö sekä ohjaamon visuaalinen selkeys.
Hyvässä layoutissa kytkimet ja muut ohjainlaitteet on ryhmitelty työnkulun näkökulmasta loogisesti. Vasemmalla tapahtuvan toiminnon on hyvä olla käyttöliittymässä vasemmalla, kun taas edessä tapahtuvan toiminnon ohjauslaite sijoitetaan etummaiseksi.
Eri toimilaitteiden suunnittelun lisäksi on mietittävä tarkasti ohjaamon layout eli missä mikäkin ohjain, kytkin tai komponentti sijaitsee. Kuvasta kannattaa panna merkille esimerkiksi, miten metsätyökoneen maantieajoon liittyvät näppäimet on sijoitettu erilliseen, hieman pystyssä olevaan paneeliin. Pyöreäkulmaisesta osiosta puolestaan ohjataan metsäkoneen operoinnissa tarvittavia laitteita kuten puomia sekä kouraa ja kaatopäätä.
Toki layout-suunnitteluun vaikuttaa merkittävästi käytettävissä oleva tila tai ennen kaikkea sen niukkuus. Kompaktiin ohjaamoon kun pitää myös mahduttaa esimerkiksi johdotukset ja ilmakanavat. Samaten käyttöliittymän ja sen toimilaitteiden ympärille tulee jättää tilaa grafiikalle, jolla ohjataan ja opastetaan eri toimintojen käyttöä.
Kaiken kaikkiaan ohjaamon suunnittelu on monivaiheinen ja -ulotteinen prosessi, kuten käy ilmi artikkelista, jossa paneudutaan Sandvik Ranger DXi:n ohjaamosuunnitteluun.
Haptisuutta ja sokeatunnistettavuutta
Ohjainkytkinten ja -laitteiden sijoittelun lisäksi käytettävyyttä tuetaan haptisuudella. Kahvojen, vipujen, liipaisinten ja nappien on oltava käsien ulottuvilla ja käteen sopivia, mutta niiden on myös erotuttava toisistaan, jotta käyttäjä tietää tuntuman perusteella, millä kytkimellä hänen kätensä on.
Mitä enemmän koneen käyttäjä joutuu siirtämään katsettaan varsinaisesta työstä käyttöliittymään, sitä enemmän hänen keskittymisensä herpaantuu, jolloin työn laatu ja työturvallisuus heikkenevät.
Eri näppäinten ja toimintojen erottamista toisistaan ilman katsomista kutsutaan sokeatunnistettavuudeksi, jota teemme Muodonmuutoksessa varsin paljon. Sitä on hyödynnetty etenkin silikonista tai muusta elastomeerista valmistetuissa pehmeissä näppäinkentissä, jotka on suunniteltu käyttäjätarpeen perusteella ja joissa erilaisten tunnistemuotojen lisääminen näppäimen pintaan onnistuu helposti.
Käyttöliittymän grafiikat täydentävät kokonaisuuden
Käyttöliittymän fyysiset ulottuvuudet täydentyvät käyttöliittymägrafiikalla, joka on merkittävä osa kokonaisuutta. Käyttöliittymään kuuluvat grafiikat koostuvat taustagrafiikasta, symboleista, tekstien ja logojen sijoittelusta sekä värien suunnittelusta.
– Työkoneiden käyttöliittymien grafiikassa pitää aivan ensimmäiseksi ottaa huomioon, mitä koneella tehdään ja millaisissa olosuhteissa. Esimerkiksi vaativissa käyttöympäristöissä, kuten maanalaisessa kaivostoiminnassa, toimitaan usein ääriolosuhteissa ja heikossa valaistuksessa, mikä luonnollisesti vaikuttaa suunnitteluun, Eero Kumanto pohdiskelee.
Kaivoksissa käytettävän pultitus- ja louhintalaitteen kauko-ohjain on hyvä esimerkki, miten pieneen tilaan pitää mahduttaa mittava määrä kytkimiä sekä niihin liittyvää informaatiota. Käyttöä ohjeistavat grafiikat on selkeyden, havainnollisuuden ja tilan niukkuuden vuoksi toteutettu tekstien asemesta symbolein. Huomionarvoista on, että kytkinten korvaaminen kosketusnäytöllä ei olisi tässä tapauksessa mahdollista, sillä laitetta käytetään haastavissa kaivosolosuhteissa.
– Uudelle asiakkaalle varsinainen suunnittelutyö aloitetaan luomalla eheä visuaalinen ja hallittu graafinen kokonaisuus, jossa otetaan huomioon asiakkaan brändi sekä graafiset ohjeistukset. Jos asiakkaalle on jo aiemmin tehty käyttöliittymäsuunnittelua, nämä suuntaviivat on jo luotu ja niitä noudatetaan, Eero Kumanto jatkaa.
Eero Kumannon mukaan värien suunnittelussa on brändiohjeistuksen ohella mietittävä, miten värejä käytetään ohjaamaan toimintaa, kiinnittämään huomiota johonkin tai tarvittaessa varoittamaan.
– Olen verrannut käyttöliittymägrafiikan suunnittelua liikennemerkkien suunnitteluun, mikä pätee myös värien osalta. Tietynlaisissa merkeissä on keltainen pohja ja punainen reuna, kun taas toisissa on valkoisia kuvioita sinisellä pohjalla eli niissä kerrotaan jo värillä, onko kyseessä kielto-, opaste- vai jokin muu merkki.
Nostolaitteen ohjainpaneelista käy hyvin ilmi, että käyttöliittymäsuunnittelussa pitää pohtia myös värit, joilla voidaan ohjata toimintaa, kiinnittää huomiota tai tarvittaessa varoittaa. Huomaa myös havainnolliset kilpikonna- ja jänispainikkeet, joista valitaan laitteen nopeus.
Symboli on sormenkynnen kokoinen haaste
Käyttöliittymään kuuluvien symbolien suunnittelu on oma taiteenlajinsa, joka vaatii äärimmäistä pelkistämistä. Näppäinkentissä ja muissa laitteissa grafiikalle jää tavallisesti todella vähän tilaa. Kuvattavat asiat voivat olla hyvinkin monimutkaisia ja yhdellä ja samalla napilla saatetaan ohjata useita eri toimintoja. Symbolin pitäisi aueta koneen käyttäjälle yhdellä katsomalla tai ainakin sen pitäisi olla omaksuttavissa mahdollisimman helposti. Kaiken kukkuraksi symbolin pitäisi olla yksiselitteinen kaikille ihmisille, kaikissa kulttuureissa ja kaikkialla maailmassa.
– Ensinnäkin symbolin on oltava niin yksinkertainen kuin mahdollista, ihan jo siksikin, että se esitetään melko pienenä. Toisekseen sen on oltava selkeä, jotta käyttäjä ymmärtää vain käyttöliittymää katsomalla, mitä tapahtuu, jos jostain vivusta väännetään. Väärinymmärrysten minimointi on tärkeää, Eero Kumanto avaa symbolisuunnittelun saloja.
Kuvataanko kuoppa vai lapio?
Monelle asialle on olemassa standardisymboleja, jotka toistuvat samanlaisina tai ainakin samankaltaisina kaikissa laitteissa. Esimerkiksi äänimerkistä käytetään samantyyppistä torven kuvaa käytännössä kaikissa liikkuvissa laitteissa. Mutta kun mennään erikoisempiin ja harvinaisempiin laitteisiin, symboleilla on kuvattava toimintoja, joille ei ole vakiintunutta ilmaisutapaa.
Käyttöliittymään kuuluviin symboleihin löytyy monesti standardiratkaisu, kuten kuvan valonäppäimissä. Työkoneissa joudutaan kuitenkin erittäin usein suunnittelemaan symboleja toiminnoille, joille ei ole vakiintunutta ilmaisutapaa – kuten esimerkiksi vasemman alakulman neljässä näppäimessä.
– Vähänkin monimutkaisemmissa toiminnoissa on olennaista miettiä, kuvataanko symbolilla tekemisen välinettä vai aikaan saatavaa lopputulosta. Eli kuvataanko lapiota vai kuoppaa? Lähestymistavan valinta pitää miettiä tapauskohtaisesti. Usein on hyvä tehdä eri vaihtoehtoja ja testata niiden toimivuutta loppukäyttäjien keskuudessa, Eero Kumanto täydentää.
Yhdenmukaisuus varmistaa johdonmukaisuuden
Käyttöliittymän grafiikoiden on oltava yhdenmukaisia tietyn valmistajan eri tuoteperheissä, sillä se luo graafisille elementeille johdonmukaisen linjan, mikä helpottaa symbolien ymmärrettävyyttä ja omaksuttavuutta.
– Esimerkiksi Sandvikin kaivoslaitteisiin on suunniteltu pitkälti toista tuhatta symbolia, ja niiden on muodostettava eheä kokonaisuus, Eemeli Haverinen toteaa.
Symboliperheen yhdenmukaisuus luodaan Eero Kumannon mukaan muun muassa viivojen vahvuuksilla ja väreillä. Tärkeätä on ennen kaikkea tunnistettava ja toistuva muotokieli.
– Otetaan vaikka kaivurin puomi, jossa on monta niveltä. Niveliä voi esimerkiksi korostaa jopa sarjakuvamaiseen tyyliin ja kuvata ne tavallaan liian suurina renkaina. Tällaiset muotokieleen liittyvät seikat luovat toistettuina tunnistettavuutta ja jatkuvuutta.
Teknologian kehittyminen on onneksi helpottanut käyttöliittymän grafiikoiden suunnittelua ja mahdollistanut monipuolisempien muotojen käytön. Entisaikaan esimerkiksi kaarevien viivojen käyttö oli liki mahdotonta, sillä silloisissa suunnitteluohjelmissa ne olivat perin hankalia toteuttaa.
Valitettavan usein käyttöliittymiin kuuluvat grafiikat ovat edelleen vanhanaikaisia ja kömpelöitä, mikä on omiaan heikentämään laitteen käytettävyyttä. Laadukkaalla suunnittelulla grafiikoista saadaan havainnollisempia, jolloin niiden omaksuttavuus kohenee eikä esimerkiksi sanoja välttämättä tarvita. Samaten grafiikoista saadaan yksilöllisempiä, jolloin niille voidaan luoda brändiä tukeva, erottuva ja yhtenäinen muotokieli.
Työkoneen on oltava paitsi käytettävä, myös miellyttävä
Toimivan käyttöliittymän suunnittelu edellyttää kolmen asian yhteensovittamista: käyttöliittymän on oltava paitsi ymmärrettävä ja käytettävä, myös kaunis.
– Minun tehtäväni on kasata palapeliä, jossa selkeys, käytettävyys ja esteettisyys muodostavat kokonaisuuden, josta tulee paras mahdollinen lopputulos. Käytännössä se edellyttää kompromissien tekemistä, mutta ne pitää tehdä siten, ettei kokonaisuus kärsi, Eero Kumanto tiivistää.
– Ergonomian ja käytettävyyden lisäksi estetiikalla on ehdottomasti itseisarvo käyttöliittymäsuunnittelussa. On tärkeää, miltä asiat näyttävät, mutta estetiikalla on myös funktionaalinen arvo. Se on erittäin hyvä ja hienovarainen keino esimerkiksi ohjata käyttäjän huomiota asioihin, jotka huomiota kaipaavat. Ja vastaavasti häivyttää seikkoja, jotka eivät ole niin oleellisia, Eemeli Haverinen säestää.
Eemeli Haverinen korostaa kaiken kaikkiaan miellyttävyyden merkitystä käyttöliittymäsuunnittelussa.
– Ensinnäkin miellyttävä estetiikka on viesti korkeasta laadusta ja siitä, että laitteen suunnitteluun on panostettu. Toisekseen miellyttävyydestä koituu ihan konkreettisia taloudellisia hyötyjä. Kun laitteiden ja koneiden käyttäjät tykkäävät niistä, he myös todistetusti pitävät niistä parempaa huolta. Eli kun kone on käyttäjänsä mielestä miellyttävä, se kestää paremmin ja sillä saa aikaan parempia tuloksia.
– Minun missioni onkin, että ammattikäyttäjätkin ansaitsevat laatua ja kauneutta käyttökokemukseen, Eemeli Haverinen summaa.
Käytettävyydestä kilpailuetua
Haluatko hyödyntää käyttöliittymäsuunnittelua osana tuotekehitystäsi? Ota yhteys!